Mikäköhän se oikea syy on että lapset tekee rikoksia?
https://yle.fi/a/74-20088968
Pahoinpitelystä epäilty oli viime vuonna yleisimmin 14-vuotias, kertoo Tilastokeskus. Aiemmin tyypillisesti yleisin ikä on vaihdellut 20 ikävuoden molemmin puolin.
Etsimme vastauksia siihen, miksi nuoret syyllistyvät nykyisin suhteessa herkemmin pahoinpitelyihin kuin ennen.
1. Ilmoituskynnys laskenut
Tilastointi selittää osan eroista. Esimerkiksi kouluja on ohjeistettu ilmoittamaan viranomaisille aiempaa herkemmin kiusaamis- ja väkivaltatapauksista. Lisäksi lasten kanssa työskentelevien ilmoitusvelvollisuutta epäillyissä väkivaltatilanteissa on laajennettu vuonna 2015.
Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa, eli 14-vuotiasta ei tuomita oikeudessa. Tapaukset tulevat silti poliisin tietoon.
Yksin Tampereella poliisin puhutuksessa kävi viime vuonna 350 alle 15-vuotiasta, kun edellisinä vuosina määrä oli 130–150.
Rikosylikonstaapeli Mikko Pitkänen Tampereen Ankkuri-tiimistä arvioi, että poliisin ennaltaehkäisevä toiminta on nykyään tutumpaa ja siksi ilmoituksia tehdään herkemmin.
Tämä ei yksin selitä nopeaa kasvua.
2. Väkivallan kierre
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on ollut jo useita vuosia huolissaan väkivallan yleistymisestä.
Nuorten väkivalta tapahtuu tyypillisesti ryhmissä. Väkivallalla on tarkoitus eskaloitua ja siitä tulee helposti kierre.
Nuoret voivat alkaa varustautua teräaseilla väkivallan uhan takia tai kostaa esimerkiksi kiusaamista.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella pahoinpitelystä epäilty oli vuonna 2023 yleisimmin 13-vuotias. Espoon Haukilahden yläkoulun oppilaat Anna Tikkanen, Agustina Hernandez Varela, Max Lehtinen ja Matias Salmijoki kertovat, miksi pahoinpitelystä epäillään niin nuoria ja mitä asialle voisi tehdä.
3. Ryöstökulttuurin yleistyminen
Nuorten tekemien ryöstöjen määrä on kasvanut.
Viime vuonna yksin Tampereella tuli tietoon yhdeksän ryöstöä ja 14 ryöstön yritystä, joissa epäilty tekijä oli alle 15-vuotias. Kahden edellisen vuoden aikana tapauksia ei tullut yhtään.
Ilmiö näkyy koko Suomessa.
– Ryöstetään ikätovereilta kalliita vaatteita, älylaitteita ja jopa kenkiä jaloista ja laukkuja, lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen kuvaa.
Rikosylikonstaapeli Mikko Pitkänen kuvaa roadman-ilmiön yleistyneen. Osassa nuorten porukoita väkivaltaa ihannoidaan ja siihen voi liittyä nöyryyttäviä piirteitä.
4. Sosiaalinen media
Kansainvälisten tutkimusten mukaan sosiaalinen media voi triggeröidä tekoihin.
– Pyritään mahdollisimman näyttävään väkivallantekoon ja pyritään saamaan sille mahdollisimman paljon yleisöä. Uhrin kannalta tämä on aivan järkyttävä tilanne, Pekkarinen sanoo.
Hän teki toissa vuonna aloitteen, että lapseen kohdistuvan väkivaltavideoiden levittäminen ja hallussapito kriminalisoitaisiin. Jo nyt videoiden jakaminen voi olla rikollista ja olla esimerkiksi kunnianloukkaus.
5. Koronan vaikutukset
Koronan aikana lapset kokoontuivat hyvin pitkälle ilman aikuisten valvontaa. Lapset ja nuoret olivat myös aiempaa enemmän verkossa. Lapsiasiavaltuutettu Pekkarisen mukaan tämä näkyy nyt nuorten käyttäytymisessä.
6. Pieni joukko voi pahoin
Niiden nuorten määrä, jotka eivät ole tehneet mitään rikollista, kasvoi vuodesta 1995 vuoteen 2020 39 prosentista 70 prosenttiin.
Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija, YTT Antti Kivijärvi sanoo muutoksen kertovan eriarvoisuudesta ja polarisaatiosta. Rikosten tekeminen siis kasaantuu pienelle porukalle.
Samaa sanoo poliisi Mikko Pitkänen, jonka mukaan suurimmalle osalle nuorista kuuluu erittäin hyvää.
Pieni määrä nuoria syyllistyy kuitenkin vakaviin rikoksiin jo hyvin nuorina. Tästä kertoo esimerkiksi juuri ryöstöjen lisääntyminen.
– Tulossa on muutaman vuoden päästä väkivaltaan kykenevä joukko, mikä on hyvin huolestuttavaa. Tämä on se joukko, mihin pitäisi vaikuttamaan, ettei pahin skenaario toteutuisi, Pitkänen sanoo.
Pahin skenaario on se, että nuorten tekemät rikokset pahenevat eikä syrjäytymistä saada ajoissa katkaistua.
7. Vanhempien uupumus
Valtaosa kodeista on lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan vastuuntuntoisia.
Osa perheistä voi huonommin kuin ennen. Vanhempien keskuudessa on paljon uupumusta.
– Elämä vie paljon veroja myös aikuisilta ja se näkyy siinä, että emme välttämättä jaksa katsoa meidän jälkikasvumme perään, Pekkarinen sanoo.
Murrosikään kuuluu vanhempien kontrollista ja perhepiiristä irrottautuminen. Tässä iässä on vaara luisua rikolliseen maailmaan.
– Jos lapsilla ei ole järkevää ja mielekästä tekemistä, heillä on heikko itsetunto ja tarvetta päteä kaveripiirissä, voi syntyä pahaa jälkeä, Pekkarinen sanoo.
8. Törkeiden tekomuotojen yleistyminen
Sekä poliisi että lapsiasiavaltuutettu ovat huolissaan törkeiden tekomuotojen yleistymisestä.
Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi näpistysten sijaan epäillyt teot ovat ryöstöjä ja pahoinpitelyt törkeitä pahoinpitelyitä.
– Tekomuodot ovat vakavoituneet, rikosylikonstaapeli Mikko Pitkänen sanoo
